Aihe: ihmisoikeudet

Maahanmuuttokriitikot kiinnittävät aktiivisesti huomiota humanitaariseen maahanmuuttoon. Erityisesti heitä tuntuu sapettavan ajatus siitä, että joku ulkomaalainen voi asua Suomessa yhteiskunnan kustannuksella. Harvemmin heiltä kuulee kritiikkiä suomalaisia sosiaalijärjestelmän väärinkäyttäjiä kohtaan.

Jos nämä maahanmuuttokriitikot todella olisivat huolissaan Suomen taloudellisesta huoltosuhteesta, eivätkä ulkomaalaisväestön määrän lisääntymisestä, he luultavasti esittäisivät kehittämisehdotuksia sosiaaliturvajärjestelmäämme kohtaan.

Suomessa on noin 200 000 työtöntä, joista ulkomaalaisten osuus on noin 10 000. Eli ulkomaalaisten osuus kansakuntamme työttömistä on vain noin 5 prosenttia. Toki kausivaihtelua tapahtuu suhdanteiden mukaan, mutta tämä on se suuruusluokka, josta puhutaan. Työvoiman ulkopuolella olevien suhde työvoimaan on ulkomaalaisilla samaa tasoa kuin kantaväestöllä.

Jos joku saa näillä luvuilla laskettua, että maahanmuuton rajoittaminen jotenkin maagisesti pelastaa Suomen taloudellisen huoltosuhteen heikkenemisen, minä haluan nähdä sen laskukoneen.

Edelleen, jos todella halutaan että perusteeton yhteiskunnan tuen varassa eläminen vähenee Suomessa, rajojen kiinni laittaminen ei auta. Tämän tosin varmaan useimmat maahanmuuttokriitikot tietävätkin.

Sen sijaan, tarvitsemme sosiaaliturvan kokonaisremontin. Tarvitsemme sosiaaliturvajärjestelmän, joka auttaa aidosti hätää kärsiviä, mutta ei mahdollista järjestelmän hyväksikäyttöä. Tarvitsemme järjestelmän, joka kannustaa työntekoon, eikä rankaise ahkeruudesta. Ansaitsemme järjestelmän, jossa palvelut saa yhdeltä luukulta, eikä työnhakijoita nöyryytetä pakottamalla heitä todistelemaan, ettei tuloja todella ole. Tarvitsemme sosiaaliturvajärjestelmän, jossa työnteko kannattaa aina ja joka ei vaadi valtavaa byrokratiaa toimiakseen. Tarvitsemme siis jotain perustulon kaltaista.

Jos joku maahanmuuttokriitikko on sitä mieltä, että säilyttämällä nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän, mutta laittamalla rajat kiinni saavutetaan ikuinen onni, niin kuulisin mielelläni jotain perusteluita.

Helsinki Pridessa nähtiin kokoomuslaisten hieno kokoontuminen tärkeän asian puolesta. Vaikuttajia oli eri puolilta Suomea Kasaryn järjestämässä kokoomustapahtumassa. Samaa porukkaa nähtiin myös Kokoomuksen puoluekokouksessa (Jyväskylässä 11-13.6.2010) ajamassa aloitetta sukupuolineutraalista avioliittolaista. Aloite hyväksyttiin, hyvä niin. Keskustelu on tämän jälkeen vellonut aiheesta melkoisesti, mutta tällaiset kysymykset herättävät aina mielipiteitä moneen suuntaan.

Ylemmässä kuvassa on ote yhteisflaijeristamme, jota jaettiin tapahtumassa. Mukana esitteessä olivat Laura Rissanen, Elina Laavi, Lasse Männistö ja allekirjoittanut.


Alemmassa kuvassa on Kokoomuksen ja Kasaryn porukkaa Prideilla.

Sunnuntain 21.2.2010 Hufvustadsbladetissa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman kertoo mielipiteensä maahanmuutosta ja monikulttuurisesta yhteiskunnasta. Vaikka haastattelu käsitteleekin Rydmanin henkilökohtaista näkemystä aiheesta, saa jutusta kuvan, että kokoomusnuoret ovat puheenjohtajansa kanssa samoilla linjoilla.

Haluamme tuoda esiin myös sen, että kokoomusnuorista löytyy nykyaikainen näkemys maahanmuuton ja monikulttuurisuuden merkityksestä ja arvosta yhteiskunnassamme.

Rydman pitää ongelmana sitä, että monikulttuurisessa yhteiskunnassa sallitaan erilaisia tapoja ajatella. Hän kärjistäen ottaa esimerkiksi yhteiskunnan, jossa osa ihmisistä elää sharia-lain ja osa Suomen lain mukaan. Lisääntyvä maahanmuutto ja monikulttuurinen kehitys ei kuitenkaan tarkoita, että Suomessa otettaisiin käyttöön rinnakkaisia oikeusjärjestelmiä. Tälläisten pelotteiden levittäminen on lähinnä surullista populismia ja vie keskustelua väärään suuntaan.

Maahanmuuttoon liittyvät haasteet täytyy tiedostaa ja niistä tulee puhua avoimesti myös julkisuudessa, jotta voisimme ratkoa ongelmia aidosti suvaitsevaisen Suomen tieltä. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä ongelmia ei ratkaista rajoja sulkemalla, vaan pikemminkin kotouttamisen todellisiin haasteisiin vastaamalla. Me voimme oppia niistä virheistä, joita esimerkiksi Ruotsissa on tehty ja löytää tehokkaita, suomalaisia ratkaisuja.

Suomi tarvitsee uutta, ulkopuolista työvoimaa, vaikka työn tuottavuus nousisi ja syntyvyys lisääntyisikin. Rydmanin mielestä Suomeen otetaan nykyisin liikaa maahanmuuttajia ja kiintiöpakolaisten vastaanottaminen pitää lopettaa. Todellisuudessa työmarkkinoiltamme eläköityy jo nyt enemmän väkeä kuin sinne tulee lisää. Maahanmuuttajien työllistymiseksi täytyykin löytää ennakkoluulottomia keinoja. Suomen täytyy olla ulkomaalaisia työnhakijoita houkutteleva yhteiskunta, jossa maahanmuuttajien on mahdollisuus olla mukana rakentamassa tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa. Kuten Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainenkin on todennut, 2000-luvun suomalainen yhteiskunta on suomalaiseen elämänmuotoon nojaava monikulttuurinen hyvinvointiyhteiskunta.

Haastattelussaan Rydman kysyy, onko kiintiöpakolaisten pysyvä Suomeen jääminen välttämätöntä? Me haluamme puolestamme kysyä, miten tällaiset ajattelumallit edistävät sitä Rydmaninkin esiintuomaa ajatusta yhteiskuntaan integroitumisesta? Vähätellä ei voi myöskään Suomen kansainvälistä vastuuta kotimaassaan kriisien uhreiksi joutuneiden yksilöiden suojelussa.

Rydman väittää, että monikulttuurisuudesta puhuminen on Kokoomukselle vaikeaa. Näin ei todellakaan ole, puolueen periaateohjemassakin puolustetaan voimakkaasti monikulttuurista Suomea. Sen sijaan joillekin kokoomusnuorille näyttää olevan vaikeaa löytää minkäänlaisia ratkaisuja maahanmuuttajien liittämiseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Rydmanin mukaan monikulttuurisuuden vastustaminen on poliittista edelläkävijyyttä ja nuorten liitto on puolueen omatunto. On kysyttävä, onko yhteiskunnan kehityksen vastustaminen todellista poliittista edelläkävijyyttä?

Anne Taavitsainen, Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja
Tuomas Viljamaa, Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten puheenjohtaja
Olli Marjalaakso, Pirkanmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja
Emma Kimiläinen, Helsingin Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja
Elias Erämaja, Uudenmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja
Tomi Sandström, Vantaan Kokoomusnuoret
Elina Hölttä, Etelä-Savon Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja


Ruotsinkielinen vastine lähetetty HBL:n toimitukseen

Vastineen aiheuttanut haastattelu löytyy täältä.

Hyvää sananvapauden päivää!

Tänään kolmas toukokuuta vietetään kansainvälistä lehdistön ja sananvapauden päivää, mikä tärkeydestään huolimatta tuntuu jäävän talouskriisin ja sikainfluenssan varjoon.

Helsingin Sanomien mukaan tänä vuonna ainakin 18 toimittajaa on kuollut ja 143 istuu vangittuna. Freedom House ilmoittaa 42 % maailman väestöstä elävän sellaisissa maissa, joissa tiedonvälitys on rajoitettua.

Tätä kuvaa katsellessa on hieman syytä pohtia markkinatalouden mahdollisia yhteyksiä sananvapauteen ja demokratiaan.

Suomi on sijouttunut Freedom Housen rankingissa toiseksi heti Islannin jälkeen, mikä ei varmaankaan ihmetytä monia. Samalla kun moni kysyy, miten voisimme kivuta ensimmäiseksi, haluaisin itse kysyä, mitä voisimme tehdä auttaaksemme niitä kansoja, jotka kärsivät ihmisoikeuksien puutteesta?

Mitä useampi saa nauttia sananvapaudesta, demokratiasta ja vapaasta markkinataloudesta – sen parempi heille ja koko muulle maailmalle. Niin kauan kuin maailmassa sorretaan kansoja, niin kauan maailma käy vajaalla – niin taloudellisesti kuin moraalisestikin.