Päministeri Mari Kiviniemi tyrmäsi perjantaisessa Keskisuomalaisen 140-vuotisjuhlalehdessä koulujen yksityistämisen Ruotsin malliin. Kiviniemen mukaan: “Koulussa ei ole mitään yksityistettävää. Jokaiselle suomalaiselle taustasta ja varallisuudesta huolimatta on pystyttävä tarjoamaan koulutus ja toimeentulo“.
Olen aikaisemmin itse ehdottanut tätä Ruotsin mallia myös Suomeen. Siinähän koulutus pysyy maksuttomana oppilaiden perheille, mutta toisin kuin suomalaisten yksityiskoulujen kohdalla, Ruotsissa sallitaan positiivisen tuloksen tekeminen koulutuksen järjestäjille. Kunta siis maksaa palvelusetelillä tietyn oppilaskohtaisen rahamäärän koululle. Summa on sama julkisella ja yksityisellä puolella. Tällä rahalla koulun on järjestettävä opetussuunnitelman mukainen opetus ja käyttämättä jäävä osa muodostaa yksityisen koulun tilikauden tuloksen. Perheiden tehtäväksi jää vain koulun valitseminen.
Malli johtaa siihen, että koulut, niin yksityiset kuin julkisetkin, alkavat kilpailla oppilaista. Koulu, joka saa eniten oppilaita, saa myös eniten rahaa. Ruotsissa tämä johti siihen, että koulut alkoivat puuttumaan yhä tehokkaammin koulukiusaamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja kouluviihtyvyyteen houkutellakseen mahdollisimman paljon oppilaita. Syntyi tilanne, jossa julkiset koulut matkivat yksityisten koulujen ideoita ja malleja parantaakseen toimintaansa. Yksityiset taas ottivat oppia julkisen puolen toimivista ratkaisuista.
Esimerkiksi Nackan kunnassa, jossa uudistus otettiin innolla käyttöön ja tuloksia on tutkittu laajasti, havaittiin, että uudistukseen oltiin todella tyytyväisiä sekä niissä perheissä, joissa lapsi on julkisessa koulussa että perheissä, joissa lapsi käy yksityistä koulua. Palvelutaso nousi selkeästi ilman kustannusten nousua, eli kaikki voittivat.
Nyttemmin ruotsalaiset yksityiset koulutuksen järjestäjät ovat jo alkaneet laajentaa liiketoimintaansa Britteihin ja ala näyttää lupaavalta viennin kannalta. Jos Suomi kerran tunnetaan maailmalla koulutuksesta ja terveydenhoidosta, eikö näillä aloilla kannattaisi juuri antaa tilaa yksityisille toimijoille mahdollisten vientiyritysten syntymisedellytysten luomiseksi?
Vaikka suomalaiseen koulujärjestelmään ei ole totuttu liittämään sanoja, kuten kilpailu, voitto ja vientiyritys, ei tämänkään kysymyksen kohdalla pidä kaatua omiin ennakkoluuloihinsa. Kysymys nimittäin todellakin on ajankohtainen, varsinkin kun suuret kehittyvät maat (Venäjä, Kiina, Intia, jne.) joutuvat jossain välissä jokatapauksessa uudistamaan koko koulujärjestelmänsä. Tässä voisi olla Suomelle seuraavan Nokian siemen.
