Valtiosihteeri Ilkka Oksala kuvaili Kokoomuksen vuoden 2003 itsetutkiskelua viime sunnuntain Hesarissa (HS 16.8.2009), todeten, että puolueen pitää olla “muutakin, kuin talouden ja maanpuolustuksen osaaja”. Olen Oksalan kanssa täysin samaa mieltä.

Talous- ja puolustuspolitiikka ovat perinteisesti olleet Kokoomuksen vahvuusalueita ja hyvä niin. Ne eivät kuitenkaan saa jättää esimerkiksi koulutus- ja ympäristöpolitiikkaa varjoonsa. Monella kokoomuslaisella ja etenkin kokoomusnuorella on selkeä näkemys siitä, kuinka maanpuolustus pitää järjestää ja millaisia talouspoliittisia ratkaisuja on hyvä tehdä. Harvempi enää näkee koulutusjärjestelmämme keskeisiä kehittämistarpeita tai osaa yhdistää teknistyneen ympäristökeskustelun jokapäiväiseen arkeen.

Jos Kokoomusnuorissa kasvaa pelkästään hyviä talousosaajia ja puolustuspolitiikan tekijöitä, on vaara, että pian on puolueella edessään vuoden 2003 toisinto.

Tästä syystä on aika ulottaa poliittinen fokus lamanjälkeiseen aikaan. Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja mm. monikulttuurisuuden kasvu ovat tosiasioita, jotka tiedämme jo tänään ja joista pitäisi luoda aktiivista ja kauaskantoista keskustelua. Nämä asiat koskettavat sitä Suomea, jossa lapsemme kasvatamme, siksi meillä on vastuu näiden haasteiden esiinnostamisessa.

Puolueen on pakko painottaa päivänpolitiikkaa, mutta meillä kokoomusnuorilla on mahdollisuus visioida huominen, tehkäämme se siis. Tulevaisuuden visiointi ei saa jäädä laman jalkoihin.